KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!


Päivitetty toivuttuani 2.5.2015

Otin kuvan klo 6.30, päivä oli hermostuttava, oli lähdettävä töihin klo 14.30, kesärenkaat oli vaihdettu tiistaina ja samalla poistin painot tavaratilassa,
lähdin 14.30,
en päässyt ensimmäistä mäkeä ylös, sieltä valuttelin alas ja valuin todella naapurin tien haaran lähelle, noin kymmenen sentin päähän ojasta, ajattelin soittaa lempiojastavetäjä naapurille joka ei enää turhia kysele,
puhelin,
puhelin lipaston päällä kotona kilometrin päässä, olisipa joku lipas,
kävelin naapuriin, onneksi olivat kotona, isäntä kävi traktorilla vetämässä pois ojan reunalta tielle ja käänsi auton toiseen suuntaan isommalle tielle,
ikonimaalari on vähän väsynyt tähän hel..siis helskyvään talveen.

 
 
 
 

 

Tänään kuvat riemuissaan pomppivat juhlan kunniaksi mihin haluavat, suotakoon se niille.

 

 

 

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!


POSTIMERKKI
Ystäväni teetti maalaamastani ikonista postimerkkejä, nyt tätä palvelua voi taas mainostaa kun posti on posti.

Merkkiin on kuvattu Apostoli ja evankelista Johannes Teologi, taustalla on enkeli joka sanelee tekstiä Johannekselle, toisella puolella on kuvattuna kotka joka on Johanneksen symboli, postimerkissä on myös kunnioitettu sitä että maalaamissani ikoneissa ei ole kehyksiä, kiitos siitä,
avatussa Evankeliumikirjassa on Evankeliumin aloitus sanat:

ALUSSA OLI SANA.
SANA OLI JUMALAN LUONA,
JA SANA OLI JUMALA.

Evankeliumikirjaa olen muokannut ja tekstin myös niin, että lukija näkee kokonaan sen, aina rukoilija on etusijalla ja "ei noin voi tehdä" toissijainen, Johanneksella on kädessä ruokokynä ja kainalossa kynäkotelo jossa mustepullo kyljessä.

Lisää tällaisia merkkejä, kuinka mukavaa on saada kirje jossa on oman ortodoksisen kirkon tunnus, pieni rukous, ajatus sinulle.

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!



SALAPERÄINEN ILTA

Ukkosti, salamat leiskui ja oli tukahduttavan kostean kuuma ilta, hm. - nythän on talvi, tässä jutussa, tänään, ukkosti ja salamoi ja oli kuuma , sillä olin ylilämmittänyt kakluunit, lisäksi sähköisen sinertävän savun kietomat hahmot verandalla loivat varjoja Laura Ashleyn pitsiverhoihin,
meitä oli koolla useampi viettämässä iltaa, nautimme kahvia ja pieniä kauniita kurkkuvoileipiä, sähköä oli ilmassa, olihan ilkivallan aalto juossut kylämme läpi siirtyen muualle,
yhtäkkiä kuului ääniä tieltä, pakko oli raottaa Laura Ashleyn pitsiverhoja sen verran että näkisi tielle, -eihän sulla ole Ashleyn pitsiverhoja, tässä jutussa on ja lopettakaa verhojen hypistely, saa niitä sitten taas viikon asetella, jännitys kohoaa, ääni lähestyy, ai toi,
kuuma puheenaihe oli siis kökkare jonka joku oli päästänyt yhteisen huvilamme portaiden viereen, neiti A oli mennyt päiväkävelyllä huvilalle ja yhtäkkiä kirkaisu täytti ja ylitti kosken kohinan, kun neiti A pääsi perille, seisoi neiti B järkyttyneenä kökkareen vieressä tietämättä mitä tekisi, neiti A oli lukenut Anni Polvansa ja oli omaksunut reippaan tyylin elää, hän ohjasi järkyttyneen neiti B:n huvilalle ja keitti hyvät alennusKulta Katariina kahvit(huomio kahvimerkin muuttuminen), paikalle huudon hälyttämänä kiirehti myös herra C joka tarkasti kökkareen ja totesi vaarattomaksi, kuitenkin tehden ilmoituksen huvilan johdolle,
kävin itse paikalla tutkimassa asiaa, kökkare oli jo hävitetty joten johtolankoja ja dna:ta, ei enää siitä saanut, jotain viitteitä antoi ainoastaan  revitty Turun sanomat sanomalehti ja siinä ollut osoitelappu, no, tämä ei kuitenkaan selvittänyt asiaa sillä rouva D jonka nimi oli osoitelapussa oli kesälomamatkalla tuonut vanhoja lehtiä sytykkeeksi, nyt siis kokoonnuimme pohtimaan asiaa joukolla, mitä oli tapahtunut salaperäisenä iltana.

JATKUU...

24.4.2015

Oli siis todistettavasti todistettu että rouva D oli ditanic laivan karaokekerhon matkalla täydentämään tulevan kesän cocktail juoma varastoja ja oletetun tekohetken aikana luritellut karaokessa Ruotsalaisen säveltäjän , jonka nimeä ei kukaan muista , sommaren nimistä laulua ja vielä kun rouva D oli kuulemma nauttinut runsaasti noutopöydän katkarapuja,  oli pönttö sekaisin kolestrolista, joten voimme nyt unohtaa hänet,
mutta miksi tällainen vandalismiteko tehtiin,
miksi?
meitä oli useampi, ihan tarkkaan en muista, ehkä yhdeksän koolla, osa vaelteli kartanossani niin että oli vaikea hahmottaa kokonaismäärää,
- eihän sulla ole kartanoa, tässä jutussa on, äläkä istu siihen Lugvid XXÖ  aikaiseen tuoliin,
pääsimme kuitenkin ratkaisuun ryhmässä jonka muodosti eri alojen asiantuntijat, pitkän
pohdinnan jälkeen,
ensinnäkin oli huussin,( anteeksi löyhkäävä sanan käyttö), edessä oli lumikinos, joten ovea ei saanut auki,
tilannehan oli siis se, jos jo unohdit, että joku oli vääntänyt kökkareen huvilan oven viereen,
tilanne oli varmaankin saanut alkunsa, kun liian suuri tuli oli levinnyt tulipaikan rakenteisiin, oli grillattu kevään ensimmäiset makkarat ja vaningossa tuntematon henkilö X  tai XXL henkilöt olivat ostaneet laktoosillisia makkaroita, nämä makkarat ja levinnyt tuli aiheutti paniikin ja niinsanotun hätäp... reaktion, päämääräämätöntä juoksentelua huussia kohden, takaisin, sinne tänne, apua,
pidämme siis tekoa hädässä olevan heikon, pienen ihmisen spontaanina tekona, joten lopetamme tutkimukset tähän ja varaamme ensi talveksi hätä- ämpärin oven pieleen kuten ennen vanhaan oli tapana.

Tämä pieni juttu oli totta, vai eikö ollut, oliko se huumoria, vai sensaatiojuttu, väritetty, ehkä todella ikävä juttu, paheksuttavaa kielen käyttöä uskovaiselta ihmiseltä,
huumori on vaikea laji ja jokainen ymmärtää sen oman elämäntilanteensa mukaan, olen viime aikoina törmännyt kummalliseen harmaaseen, ahdistuneeseen, tosikkomaiseen  elämänkatsomukseen josta puuttuu ilo ja saanut myös palautetta ilosta joka pyörii ympärilläni, vaikka yritän potkia loitommalle,
me pidämme englantilaisesta huumorista, no, ainakin osa, miksi?,
hyvin usein ja vielä useammin suomalainen huumori on raakaa, julmaa, kirosanojen täyttämää, täyttä paskaa jota ei viitsi kuunnella, katsella,
englantilainen on hyväntahtoista, oivaltavaa, pientä hymyä, pidän sellaisesta, kun kirjoitan näitä tekstejä, en mieti onko hauska vai ei, kerron asiaa, joskus maailma hymyilyttää, kuten joka maanantai kun menen työpaikalleni, ovessa on myyjäislappu, siinä kerrotaan kuinka tarjolla kahviossa on tarjolla tuoreita munkkeja, niin, sellaista se on, vanhat saa lähteä, tämä hymyilyttää joka kerta,
( siis, tämän takia ei nyt kannata vaihtaa lappua tai ottaa nokkaansa)
tai
kun väläytin, että todella uusi ystäväni lähetti kolmen kuukauden ikäisenä ottamansa selfien kahden päivän ikäisenä,
tai
kun Rooman patsas olikin huumoria,
tai, tai,
mikä maailmassa antaa hymyn, ilon aihetta, kun vaarivainaan harmaa villatakkikin kuristaa, tukka on harmaa, sukat on harmaat, kalsarit on harmaat, sano, mitä aihetta on iloon?, koko elämä sanoisin, siksi jos luet näitä, lue ne jotenkin positiivisessa hengessä, mietin, pitäisikö aina jutun alussa olla joku varoitus teksti:

                  EHKÄ NÄIN KÄVI

ei sittenkään, lue miten luet ja luule miten luulet.

Ai niin, se lausahdus AI TOI, jutun alussa, oli tieaurauskone joka oli vaihdettu tiehöyläyskoneeseen ja kun talvella kaikki lumet, naapurin postilaatikot, talvipukuiset jänikset oli tien päässäni, on nyt tilalla hiekkakasat, töyhtöhyypät, naapurin postilaatikot sekä muita kalusteita, suhtaudun kuitenkin lempeästi auraajaan, pääsinhän lähes aina talvella pois pihastani.

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!


KÄYNTEJÄ LAATOKAN VALAMON LUOSTARISSA

Paastoaikana luen yleensä luostareihin liittyviä kirjoja, tänä vuonna luin uudelleen Nikolai Saikin, Arvi Karpovin ja Eino Salakan teokset, olen ne lukenut moneen kertaan, mutta aina niissä on jotain uutta, läheisin niistä on Eino Salakan kirjat, tutustuin häneen kirjeitse kun hän halusi tukea Poriin rakennettavaa kirkkoa, hän lähetti omia kirjoja myyntiin ja minulle yhden omistuskirjoituksella, olin yllättynyt kuinka ihan vieras jostain kaukaa haluaa tukea työtämme, myöhemmin tuli mukaan paljon muita ihmisiä tueksemme, silloin en oikein vielä ymmärtänyt  tallentaa muistikuvia kirjallisesti.

Olin jo lapsena nähnyt Muistojen Karjala kirjassa kuvan Kristuksen hautaluolasta Jerusalemin skiitan kirkosta, Laatokan Valamossa, kuva oli mystinen, en ajatellutkaan että joskus kävisin itse tässä luolassa ja että vielä paljon myöhemmin voisin kunnioittaa kyseistä hautakuvaa Valamon luostarissa Heinävedellä.

Vuonna 1988 teki Porin tiistaiseura matkan Valamoon Leningradin kautta lauttalaivalla, laiva oli iso ja aina olin ollut merisairas laivoilla joten pelkäsin matkaa,
samassa hytissä oli Linjalan Yrjö ja meillä oli tosi hauskaa kun keksimme erään yhteisen asian,
päivä oli ollut tosi hellepäivä, menimme syömään, janotti, pöytäseuramme ei sulattanut minkäänlaista alkoholia ja kun ateria päättyi, palasimme hyttiin ja yhtaikaa totesimme että olisimme juoneet janoon olutta, mutta, nauru repesi,
päätimme että tähän ei jätetä, olimme jo sentään aikuisia, nyt lähetään kannelle juomaan oluet, hiivimme hiljaa hyttien ohi, kannella ei ollut olutta vaan tarjoilija kierteli ja myi konjakkia valmiina laseissa, kyllä, matkan kunniaksi, juuri kun skoolasimme tarkkailijamme astuivat kannelle, apua, en tiennyt mihin olisin lasin pistänyt, onneksi Yrjö oli kylmäverisempi ja sanoi -käänny katsomaan Pitkärantaa, mitä?, nauratti, mitään ei kyllä nähty ja maineemme oli tuhottu, hyvä niin, menimme nukkumaan, ajattelin kuinka voisin nukkua, kuinka merisairas olisin ja näillä mietteillä heräsin, vedin verhot ikkunan edestä pois, vau, olimme Valamossa, uskomatonta, en ole eläissäni nukkunut niin hyvin.

Kiersimme Valamon saarta, kävimme Jerusalemin skiitalla jossa yläkerrassa kuoro lauloi meille, alakirkko oli suljettu, liikuimme pienemmällä laivalla pääluostariin ja jostain syystä sain kuvia pääkirkon kirkosta, olin muutenkin hämmästynyt, yleensä kuvittelee että kun astuu sisään kirkkoon on kirkkosali siinä, oli tässäkin, mutta niin sanottu alakirkko ja portaat kiipeämällä pääsi valtavaan pääkirkkoon, ennen ei ajateltu liikuntavammaisia, kirkko munkkien kotikirkko, sain kuvattua muutamia kohtia, seinämaalaukset olivat osittain tuhoutuneet, mutta selkeästi korjattavissa, matka oli erittäin onnistunut ja äitinikin löytyi , en paljon nähnyt häntä matkalla oli aina niin vikkelä jaloistaan.

Pääkirkon sisäovet

 

Yläkirkon ikonostaasi alttarin puolelta, lattialla kasassa kymmenistä eri puulaaduista koottu parketti.

 

                                             Yläkirkon ikonostaasi kirkkosalin puolelta.

                                           Yläkirkon alttarista Jumalanäiti seinämaalaus

                                     Yläkirkon salin puolelta ylidiakoni Stefanoksen kuva.

Yläkirkon Kristus kohti kärsimystä

                                                            Pyhän Hengen vuodatus

Toinen matka oli 1990 luvulla, oli ikonimaalauksen esittelyoppaana eräälle ryhmälle, nyt lähdimme matkaan Sortavalasta, matka onnistui hyvin paitsi tulimme hitaasti takaisin koska oli noussut yllättävä myrsky ja piti tulla pois tavallisella laivalla, kantosiipialus ei päässyt lähtemään, mitään dokumentteja ei ole minulla tästä matkasta säilynyt, eikä kuvia, olinhan töissä

Kolmas matka oli saman järjestäjän, halusivat minut taas mukaan, lähdimme kohti Sortavalaa, linja-auto sammui kesken matkan, loppumatka mentiin venäläisellä linjurilla, päästyämme perille halusin heti esitellä pääkirkon, alakirkko oli jo kunnossa,
noustuamme yläkirkkoon en heti tajunnut, mitä ihmettä, missä on seinämaalaukset joista olin aikonut puhua, en millään ymmärtänyt, opastettavani ihmettelivät varmaan käytöstäni, hain pääoppaan esiin ja kysyin mitä on tapahtunut, munkit oli lämmittänyt niin että maalaukset oli rapisseet alas muutamassa päivässä, olin ihan lohduton, en voinut mitään, itkin, mikä vandaaliteko, Arvi Karpov kertoo kirjassa - kun Laatokan Valamon portit avautuivat kuinka kaikki korjaus, restaurointityöt sujuvat hyvin, eikö hän nähnyt tuhoa?
Säilynyt oli ainoastaan kupolin enkelit ja igumeni Damaskin maalaama käsittätehtyKristus  ulko-oven yläpuolella,
Kävimme myös Nikolaoksen skiitassa, täällä oli myös jotain omituista, työt ei olleet ne jotka suomalainen maalari oli sinne pyynnöstä maalannut, opas oli vaikean näköinen eikä uskonut minua, pyysi olemaan hiljaa, myöhemmin oli kysynyt venäläiseltä oppaalta, tämä oli vastannut että työt oli viety Moskovaan konservoitavaksi, hm. uudet työt.

Nikolaoksen skiitta

 

Tällä matkalla söimme Jerusalemin skiitalla, palvelusväkeä oli vähän, joten autoin heitä, pääsin käymään myös alakirkossa ja unelmani toteutui, pääsin Kristuksen hautaluolaa katsomaan, sinne on mentävä ryömimällä, oviaukko on niin matala,

rannalla oli pieni kioski  josta tein ostoksia ja jotenkin tunsin että, ihan kuin meidän laiva olisi jo menossa,

kiertelin, ihmettelin, laivoja oli useita, ihmettelin etten nähnyt yhtään matkalaista, aikani kuljeskeltuani nousin ensimmäiseen laivaan ja kysyin puhuuko joku englantia,

heti eräs sanoi olen odottanut sinua, jäit laivasta ja sinua tullaan hakemaan, muut menevät jo kohti rajaa, sillä viisumit oli vain päivän voimassa,

kantosiipialus tuli, se ei pysähtynyt vaan minut kiskottiin laivaan ja niin lähdettiin, kapteeni kävi henkilökohtaisesti haukkumassa minut, koska heidän piti jäädä viikonloppu vapaalle ja nyt tällainen ylimääräinen kierros, maksaa 500 markaa, ok, istuin, ihailin maisemia, oli hyvä kun olin yksin pääkirkon seinämaalausten tuho vaivasi mieltäni ja vaivaa edelleen, missä oli ne kuuluisat oppineet konservaattorit, miten ihmeessä annetaan tällaista tapahtua,

stuertti oli käynyt vissiin kertomassa kapteenille että olen sokissa kun olen niin rauhallinen, pitää pistää polttamaan tupakkaa, että hermot laukee, joo, polteltiin ei mitään vaikutusta, järeät keinot esiin, iso kertakäyttömukillinen konjakkia juotava, stuertti valvoi, no ei mitään, vähän ehkä jo hymyilytti,

kun pääsimme rantaan olin tosi iloinen, samoin opas joka kiirehti minua Ladaan, oli kiire rajalle, tälläkö, joo, ja sitten mentiin, hyvä ihme, itse en pelännyt yhtään, opas oli valkoinen kysyi eikö minua pelota, sanoin hyvin iloisesti -ei yhtään, minulle on juotettu puoli litraa konjakkia, samalla täytimme muilta matkustajilta unohtuneet maastapoistumislaput, kumit savuten saavuimme yhtaikaa ryhmän kanssa tulliin, heidät oli hinattu kuorma-autolla nokka ylhäällä hitaasti, hauskan näköinen, olivat odottaneet koska nousee ilmaan,

miksi minut oli jätetty Valamoon, siksi että opas oli laskenut ja saanut oikean tuloksen matkalaisista laivalla ja vasta Sortavalan rannassa minä joka en ollut minä kääntyi, ja todettiin Italialaiseksi turistiksi, tästä sekaannus.

 

Neljäs matka oli ihan tavallinen turistimatka, olin lainannut dioja vanhoista maalauksista ja nyt oli uudet maalaukset valmiit, pääkirkon yläkirkko ei vielä ollut auki turisteille, kirkon vihkiminen oli seuraavalla viikolla joten pääsin yksinäni uusia maalauksia katsomaan, ei ole työt vanhan veroisia, muuta en halua sanoa,

Kävimme myös Suuressa skiitassa ja olimme jopa yötä hotellissa.

 

Suuri skiitta, apostolit kulmissa peitetty, samoin mustana näkyvät kerubit ja pyhät

 

 

Tämä kuva on Suuresta skiitasta, kuva kertoo kuten muistelmateoksetkin, aikaa ei ollut irrotella hellästi ikoneita vaan ne kammettiin irti kun lähdettiin evakkoon.

 

En ole lähivuosina käynyt Valamossa, mutta mielenkiinnolla seuraan kehitystä siellä.

 

 

 

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!


TERVEISIÄ ROOMASTA!
Sain eilen aamulla sähköpostia Roomasta, en tietenkään itse ole ollut missään, minä teen vain töitä mikäli päikkäreiltäni ehdin,
kuitenkin,
ymmärrän jos olisin saanut kuvan selfiestä paavin kanssa tai nimikirjain kaiverruksesta Pietarin kirkon koristepylvääseen,
mutta ei,
tässä sensuroimaton sähköposti viestitys alkaen klo 7.15 aamulla jotain aikaa;

 

Kristus nousi kuolleista!

Terveiset Roomasta!

Hommasin sulle tämmösen Piétan jäljennöksen, tulee postiennakolla.

 

 

TÄ;HÄ; KUKA ROOMASSA; KOSKA; VAU

 

ILTAPÄIVÄLLÄ KLO 14

 

postiennakolla? nyt heräsin, kuka maksaa, paaviko?

Sää tietty, patsas oli 4500€ ja postikulut tiätty päälle. Tolla painolla (umpimarmori) tulee varmaan muutama tuhat päälle.

Lähetetty iPhonesta

Apua mihin sen laitan, oli ensimmäinen reaktio, onneksi näyttää olevan tosissaan kopio, ettei paavi ole myynyt aitoa, ymmärrän Vatikaanin halun auttaa Italiaa rahavaikeuksissa, rahavaikeudet  jotka tunnen henkilökohtaisesti,
olen kyllä puhunut että haluaisin pienen Madonna patsaan, mutta Pieta, on kyllä aika mahtipontinen ja raskas, kestääkö taloni, marmoriahan ei voi jättää ulos kun ei kestä talvi olosuhteita,
toivottavasti saa ostoksen peruttua paavin marmorikaupassa, kyllä varmaan ymmärtävät maailmanmatkaajani saaneen Pietarin kirkossa taidesyndrooman,
hyvä matkatoveri jos näet henkilön joka kantaa keltaista Bysantin lippua leijona lippis päässä on henkilö oikea, varovasti kysy vielä mikä on spora ja jos katsoo halveksivasti eikä puhu mitään on henkilö oikea, vie hänet jonnekin ja tarjoa kirkkoviiniä ja yritä selvittää kaupan osoitetta että saadaan kauppa peruttua, tuskin on vielä pakattu ja lähetetty.
Terveisin

 

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!


BÖNDE STATUS

Eilen olin saavuttaa bönde statuksen, status joka myönnetään vain kaupunkilaishemmoille tai kaupunkilaishempukoille, bönde on mieleni kylä, vain mielessäni, se on kuin paratiisi jollei sijaitsisi suoraan hel..... ja en tarkoita Helsinkiä,
olen jo aiemmin kertonut kuinka inspiraation vallassa teen kotitöitä ja nyt kun ulkona on aste lämmintä on aika pestä neljän kuukauden pyykit,
tein sen eilen,
statuksen kannalta tein heti virheitä, olin jo päättänyt että kuivaan pyykit kuistilla koska satoi räntää, laiskuuttani en ottanut pakastimesta viimeisiä Porin silakoita sulamaan edellisiltana joten en voinut paistaa niitä,
tein tilalle kantarellikastiketta paistaen siihen runsaasti sipulia, tästä sain muutaman pisteen ja sitten todellinen moka,
ajattelin tiskata samoin tein, mutta, ajattelin, osa pyykeistä oli ulkona narulla joten ne olisi savustuneet joten en tiskannut, näin jäi bönde status saamatta , sillä pyykkini tuoksuu ihan oudolta, tunnistaako kukaan enää minua kun paistetun silakan , höystettynä savulla ei leijukaan kilometriä ennen minua, ehkä ensi kerralla, otetaastaas pashaa.

kotini on tuolla jossain

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!

KIRKAS VIIKKO

Viikko on sujunut hyvin, tätä viikkoa ortodoksit sanovat Kirkkaaksi viikoksi ja tällä viikolla ei ole paastopäiviä,
alkuviikko meni totutellessa syömään taas normaali ruokaa, kuten kermassa haudutettua kermaa kylmäsavu lohen kera, ja tietysti pashaa ja kulitsaa,

keskiviikkona oli käynti suuressa kaupungissa sairaala alueella, no ei tietenkään närästyksen takia vaan kuulokojeeni vinkumisen takia halusin uuden korvakappaleen, ne aina vanhenevat kuten minäkin, ajelimme ystäväni kanssa kuin erämaassa sairaala alueella pysäköimme kaikkien kieltomerkkien kohdalla etsiessämme oikeaa osastoa, kieltomerkit on siitä hyviä ettei niissä ole autoja, oli hyvä päivä ja odottelen korvakappaleita postista kuten pääsiäiskortteja, huom...,

torstaina räjähti, alkoi työt, oppilas toi jonkun vihreän, kun on käsityö ihminen, ajattelin vihreän esineen olevan jonkun modernin jutun mitä minulle esiteltäisiin, kauheeta liinassa luki sport ja jotain, olen siis allerginen urheilusanastolle, mitenkähän tämä koskee minua, mietin, ööm, Tässä tämä nyt sitten on, apua, siis mikä?,mihin, minne, kuinka, siis joo, kyseessä oli hartiahieroja kun minulla on aina pää kipua, kauheen terävät piikit tekevät minusta lihanuijalla hakatun pihvin näköisen, mitä sanoo kuuluisa persikkaihoni, kokeilin illalla, tänään uudelleen, toivon parasta,

muistan muuten lapsuudestani kun kerättiin kaljapullon korkkeja ja niitä naulattiin riveihin, niin saatiin kuramatto, innovatiivista, homma vain ryöstäytyi käsistä kun perheen isät ei enää jaksaneet juoda kruunukorkki kaljaa ja matto jäi pieneksi, silloin iski se kuuluisa kateus ja alettiin ihmetellä naapurin maton suuruutta,-taitaa olla vähän juoponverta isännässä, nii ja ei emäntäkään lasiin varmaan sylje, siihen loppui kuramaton taru ja palattiin havuihin joita haettiin naapurin mettästä,


tänään on siis vapaa, eilen ostin kärpäsnauhoja, nuoremmat ei niitä varmaan tunne, niitä käytettiin navetoissa riippumassa, viime syksy oli aivan hirveä kärpäsvuosi, niitä riitti ja riitti, linnut oli niin täynnä kärpäsiä etteivät päässeet lentoon ennen kuin jouluna, nyt se loppu, ostin neljä pakettia a`2,95 kuusi kappaletta per paketti ja ripustin ensin vinttiin,
tässä ripustusohje:
- paketin päällä kuva kuinka ripustetaan nastalla, hae nastoja vähintään pari tuntia, ei et ota suoraan   jostain, et löydä joten irrottelet kaikki missä vähänkin näkyy nasta,
- kömmi vinttiin, huomaa siellä että ikkunan avain on alhaalla, kipaise hakemassa,
- avaa nopsasti ensimmäinen paketti ja huomaa, kaikissa onkin nasta valmiina, se on liioittelua,
- vedä sitkeä tahmainen spiraali auki ja avaa ikkuna toisella kädellä
- ripusta väärään väliin niin että kun aukaiset ikkunan  liima jää ikkunaan ja irrottaessasi tahmaat sormesi,
- tee näin joka ikkunassa paisi ensin laitat huoneen puolelle yhden johon avatessasi osuu tuuli ja niin tunnet miltä kärpäsestä tuntuu kun osa hiuksia ja osa partaa on kiinni paperissa, hymyile jotta et itkisi, toivottavasti irtoaa ennen ensi viikon opetuspäiviä, niin että mukavasti kuluu Kirkas viikko

 

Liimarulla katkesi ja putosi alas, huomaa kuitenkin ensisijaisesti Laura Ashleyn verhot

 

Millähän liima lähtee pois, ikkunassa myös ripustusohje, piti painaa se ikkunaan kun en saanut muuten pois sormista.

 

Ostin myös tällaisia kalvoja ja luulin että noi hedelmät on paperiin painetut ja vain jotain symboliikkaa jota en ymmärrä, mutta ovat kalvossa, ilmeisesti houkuttelevat kärpäsiä, ihanat, niitä on nyt joka ikkunassa.

Taustalla näkyy kylän omenatarha ja lumitilanne kylässämme

 

 

Tässä kokonaisilme, suosittelen kävijöille lippistä, pipoa ja kumihanskoja turvallisuus syistä.

 

 

 

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA!
TOTISESTI NOUSI!

TÄMÄ HOMMA EI NYT SUJU!

Muokattu 8.4.2015 kortteja lisäämällä
Muokattu 13.4. 2015 lisäämällä kortti

Pääsiäinen on postin mukaan kolmanneksi suosituin korttien lähettämisen aika, jouluna lähetetään 30 miljoonaa korttia, pääsiäisenä vaivaiset 1 miljoonaa,
itse sain kaksi vaivaista korttia, kortit ei ollut vaivaisia vaan se, ettei niitä tullut enempää, tapaan tuhansia ihmisiä vuodessa, ihan totta, onko siis karismaattisuuteni kadonnut, olen vaihtanut pariston kuulokojeeseen, olen vaihtanut lempitakkini uuteen epämukavaan, olen lihonut vain kolme kiloa, totta on,  käytän vielä viimevuosisadan kalsareita, mutta, ne ei kai ole esteenä karismaattisuudelleni, syy ei voi olla myöskään se, ettei munkki voi lähetellä postia kuin virallisista vero asioista, muistan kuitenkin kaikkia teitä, 
missä siis vika?
oppilaani sanoi kuinka pääsiäiseksi on niin vaikea lähettää kortteja kun toiset valmistautuvat itku kurkussa syömään karitsaa pitkäperjantaina ja osa on sitten ihan sekaisin ylösnousemuksesta, etteivät edes muista mikä juhla on menossa, jouluna kaikki on toisin, voi olla iloinen kun kaikilla on joulupukkijuhlat, ymmärrätkö, siis pääsiäinen on uskonnollinen juhla, joo, ymmärrän,

 

Siis, osoitanko sormella ketään joka ei ole lähettänyt minulle pääsiäis paperikorttia, en, en vielä, sillä ortodokseilla pääsiäisjuhla kausi kestää 40 päivää joten nyt vasta otetaan haparoivia juhla askelia kun ensimmäiset pashat on imeytyneet verenkiertoon,

eli ei hätää, vielä ehdit lähettää pääsiäiskortin minulle.

 

tämä osoite on esillä tässä juhlakauden ja sen jälkeen se poistuu.

 

Nämä kaksi korttia tuli, tässä julkaisen  jatkossa tulevat kortit tällä juhlakaudella, käyn postilaatikolla joka päivä, kaikki aiheet käy, on harhaluulo ettei munkki pitäisi korteista joissa puput vetävät mämmirovetta, tai tänä tasa-arvon aikana kukko joka ylpeänä paimentaa tipuja, ym, pääsiäinen on myös valtava taiteen kenttä, moni kortti on todellinen taideteos ja siksi kortit tulee  esille kyläni avoimena päivänä jolloin on erakkolan pihakahvio auki kaksi päivää, eli 9-10.7.2015 klo 10-18

odottaen

Sukulaiset, olette pelastetut, onpa outo lause, kuitenkin, säästyitte nuhteilta ja höyhennykseltä.

                                                               Poriin myös terveisiä.

Terveisiä Raumalle

Tämän venäläisen kortin ostin noin kolmekymmentä vuotta sitten ja postileimasta päätellen kortti on vuodelta 1914, takana kortissa on paljon tekstiä, olisi mukavaa tietää minkälainen ajatus liittyy viestiin.

 

Miksi tällainen vuodatus? ortodoksien on ainakin syytä pitää yllä perinteitä ja kaikkein kauneinta pääsiäistervehdystä Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! tätä pitää julistaa kaduilla ja toreilla ja ainakin heille jotka tuntee jos teemme perinteet mitättömiksi, niin mitä jää jäljelle elämään, sanon, arkipäivän tyhjyys ja tylsyys, meidän juhlaviikot alkavat nyt ja joka päivä voi huomioida pääsiäiskauden pienissä asioissa, joka päivä on juhlapäivä, neljäkymmentä päivää (40), tulikohan selväksi.

 

 

Täydellisen muotoinen häikäisevä kuu hohti valoa kuin aurinko, tulin juuri yökirkosta, eilen muuten oli täysikuu, ja just se kuu millä määritellään pääsiäinen.

 

 

Matkalla kotiin oli jänikset, kanit ja rusakot  naamioituneet valkoisiksi pääsiäispupuiksi ja kiirettä näkyi olevan,

 

Tsasounassa, omassa pihassa olevassa piti käydä myös näyttäytymässä ja soittamassa hiljaa kelloa etteivät naapurit herää, Kristus on jo noussut kuolleista joten hiljainen soitto oli sopivaa, nyt vähän lepäillään ja sitten aloitetaan 39 päivän riemukas juhlakausi.

 

 

Pihapiirini Pyhän Ristin ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasouna, juuri tänä yönä kuulimme Pyhän Johanneksen pääsiäissaarnan joka on maailman kaunein.

Pyhän isämme Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna (vanhempi käännös)

Kristus nousi kuolleista!

Ken teistä pelkää ja rakastaa Jumalaa, hän nauttikoon tästä ihanasta, tästä kirkkaasta juhlasta.

Ken on toimellinen palvelija, hän tulkoon iloiten Herransa iloon.

Ken on paastolla itseänsä väsyttänyt, hän saakoon nyt denarinsa.

Ken on aivan ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt; ottakoon tänään ansaitun palkkansa.

Jos joku on kolmannella hetkellä työhön tullut, viettäköön hänkin, kiittäen, juhlaa.

Jos joku on kuudennella hetkellä työhön saapunut, älköön hänkään yhtään epäilkö, sillä ei hänkään palkatta jää.

Jos joku on yhdeksänteenkin hetkeen myöhästynyt, lähestyköön hänkin, mitään epäröimättä.

Jos joku on vasta yhdennellätoista hetkellä ehtinyt, älköön hänkään myöhästymistään peljätkö. Sillä jalomielinen on Herra:

Hän ottaa luokseen yhtä hyvin viimeisenkin kuin ensimmäisen;

Hän lohduttaa yhdennellätoista hetkellä tullutta samoin kuin sitäkin, joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt;

viimeistä Hän armahtaa ja ensimmäisenkin mielen hyvittää;

toiselle antaa ja kolmannellekin lahjoittaa;

Hän ottaa vastaan työt ja työnhaluakin rakkaudella kohtelee.

Hän antaa arvon toimitukselle, ja aikomuksenkin hyväksyy.

Tulkaa siis te kaikki teidän Herranne iloon:

ensimmäiset sekä toiset, ottakaa vastaan palkinto.

Rikkaat ja köyhät nyt yhdessä riemuitkaa.

Itsensäkieltävät sekä kevytmieliset, kunnioittakaa tätä päivää.

Te, jotka olette paastonneet, yhtä hyvin kuin te, jotka ette ole paastonneet, iloitkaa tänä päivänä!

Pöytä on ruokia täynnä, nauttikaa siitä kaikki.

Se syötetty vasikka on valmistettu; älköön yksikään nälkäisenä lähtekö pois.

Kaikki nauttikaa näissä uskon pidoissa.

Kaikki tulkaa tästä hyvyyden rikkaudesta osallisiksi.

Älköön kukaan parkuko synnintekojansa, sillä anteeksiantamus on haudasta ylösnoussut.

Älköön kukaan peljätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät kuolemasta vapahtanut.

Kuoleman on kukistanut Se, joka oli kuoleman omana ollut.

Helvetin on ryöstänyt Se, joka oli mennyt alas helvettiin.

Katkeraksi teki Hän nautinnon sille, joka oli hänen ruumistansa maistanut.

Ja tämän ennakolta aavistaen Jesaias huusi:

”Helvetin mieli”, sanoi hän, ”tuli katkeraksi, kun se näki Sinut alhaalla”.

Niin, se tuli katkeraksi, sillä se jäi tyhjille;

tuli katkeraksi, sillä se oli pettynyt;

tuli katkeraksi, sillä se kuoletettiin;

tuli katkeraksi, sillä se kukistettiin;

tuli katkeraksi, sillä se sidottiin.

Se otti vastaan ruumiin, mutta kohtasi Jumalan;

otti vastaan maan, mutta tapasi taivaan;

otti vastaan näkyväisen, mutta kompastui näkymättömään.

Kuolema, missä on otasi?

Tuonela, missä on voittosi?

(1. Kor. 15:55).

Kristus nousi ylös, niin sinä olet alas heitetty;

Kristus nousi ylös, niin pahat henget lankesivat;

Kristus nousi ylös, niin enkelit iloitsevat;

Kristus nousi ylös, niin elämä vallitsee;

Kristus nousi ylös, niin ei yhtään kuollutta ole enää haudassa.

Sillä Kristus noustuansa ylös kuolleista, tuli esikoiseksi kuoloon nukkuneista

(1. Kor. 15:20).

Hänelle olkoon kunnia ja voima iankaikkisesti!

Amen.