perjantai 2. joulukuuta 2016

NÄRKÄSTYSTÄ
E
ilen tuli aamulla mieleen, että jospa lähtisi vähän ajelemaan kun nyt on eläkkeellä ja on aikaa, ikuiset lumikasat ja lumenluonnit alkoi ahdistaa, siinä sitten rauhassa köröttelin ja viihteen vuoksi avasin radion ja mitä kuulinkaan, lapsille ei saa valehdella joulupukista, amerikkalainen arvostettu( tietenkin) tiedelehti on tutkinut asiaa ja valehtelulla on lapsen kehitykselle epäsuotavia traumoja.
Ei nyt oli lämpöä laskettava autossa kun kuski alkoi lämmetä, olin sanaton ja olisin voinut sanoa sanasen , mutta kun ei ollut yleisöä joten pysähdyin kaupan pihaan ja ostin pullakauppiaalta jotain paastopullaa ja samalla sain purettua tämän nyt aikuisena iskevän joulupukki trauman, myyjä oli ymmärtäväinen ahdistukselleni.



Siis tällaista tylsää lunta joka paikassa, pakko oli päästävä ajelemaan.

Ajoin, ajoin ja yhtäkkiä lumet loppui, joulupukki ahdistus alkoi helpottaa, missähän olin, apua, olin ajanut länteen ja olin noin 500 kilometrin päässä talostani, sillä viisiin, pakko hakeutua tuttujen luo ruinaamaan yökortteeria ja paastoruokaa.

Tuossa matkalla tuli ajateltua ortodoksina joulupukkia , mitä pitäisi ajatella, kun lähdin kotoa luin matkarukouksen jossa kerrotaan kuinka Herra lähetti Tobiaalle matkatoveriksi enkelin ja rukouksessa anotaan itselle myös matkatoveriksi ja suojelijaksi enkeliä,
eli tuli mieleen juhla joka lähestyy siis se joulupukki juhla, mutta nyt (kateelliset) amerikkalaiset aikovat romuttaa meidän oikean Korvatunturilla asuvan joulupukin, mitä tapahtuu, tuleeko takaisin se pieni poika joka syntyy joka vuosi, pitäisikö siis ortodoksina olla pahoillaan kun nyt joulupukki saa mennä, tätä pohdin täällä jossain ja aion lentää kysymään erääseen katoliseen maahan onko joulupukilla merkitystä, kerron sitten myöhemmin.


Täältä lännestä ei lunta löytynyt kuin taulun puitteissa ja jotenkin jo pääsiäiseen liittyvä hieno kukko koriste.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti