perjantai 16. helmikuuta 2018

RUKOUSTULEN KAUNEUS
N
yt kun on menossa suuri paasto on marketvalot sammutettu ja rukoustulet pääsevät oikeuksiinsa, valo joka valaisee vain pyhät antaa rukoilijalle mahdollisuuden keskittyä rukoukseen, näemme tulen kauneuden tuohustulen sytytettyämme, tulen kautta voimme osoittaa palavaa rakkautta Jumalaan ja pyhiin.

http://www.tsasouna.net/index.php/traditio/10-traditio/69-tuohuksista


Tuohus-kynttilän valoa erakkolan tsasounassa.

On pitänyt ja pitänyt valaa uusia tuohuksia ja nyt sen tein, aina kun poltetaan tuohuksia jää pieniä pätkiä ja niitä kertyy, ne ovat puhdasta mehiläisenvahaa ja käytettävissä uudelleen.

Seurakunnissa pätkät palautetaan Lintulan luostariin ja ne punnitaan, seurakunta saa vastaavan määrän tuohuksia jotka tunnistat harmaanruskeasta väristä, ne on tehty sulatetuista pätkistä.

Ja eikun toimeen, hain netistä valamis ohjeita, kunnollisia ei oikein löytynyt joten piti muistella yhteen kaikki vuosien aikana kuullut ohjeet.


Vanhaan kattilaan pätkät sulamaan, tässä näkyy loput ja joukossa palaneet sydänlanka päät jotka olisi pitänyt ottaa ensin pois, sillä minulla ei ole siivilää johon jäisivät joten lopputyössä ne näkyvät ja räiskivät iloisesti, myös pääsiäisen juhla aikana poltettavat punaiset tuohukset pitää poistaa sillä jo pari pientä  pätkää värjää tosi paljon ( ensi kerralla muistan).


Tein inspiraation vallassa hommaa joten suojaukset olivat symbolisia ja vaha näkyi roiskeina jälkeenpäin:

Laitoin kaksi tuolia vastakkain.

Laitoin kertakäyttöhanskat käsiini.

Mittasin valamisvesiastian pituuden plus vähän lisää ja pätkin kuusi sydänlankaa, sydänlankaa sattui olemaan kotona lampukoita varten iso kerä, lanka sopi hyvin sydänlangaksi.

Sidoin langat grillitikkuihin ja alapäähän painoksi verhojen liukunipistimen

Kastoin langan yksi kerrallaan sulaan vahaan ja poistin ylimääräiset ja annoin hetken olla ja poistin nipsun. Lankaa ei saa kastaa siihen astiaan missä on vettä vaan vahan sulatuskattilaan.

Kuumensin vettä melkein kiehuvaksi kannussa  ja kaadoin siihen kuuman vahan( kannu näkyy levyn päällä ylläolevassa kuvassa)

Vuorotellen kastoin näitä lankoja ja pikkuhiljaa ne paksuuntuivat.

Tein  kaikista tsasounaan sopivia paksumpia alttaripöydälle.

Kun olivat kuivuneet tunnin, poistin alapäästä ylimääräisen valuman ja katkaisin sydänlangan sopivaksi.


Ensimmäisistä tuli punertavia kun en poistanut punaisia tuohus pätkiä.



Nyt on laatikollinen tuohuksia odottamassa .



RUKOUSLAMPPU

Sen lampun huoneeseesi ripustin,
se että silloin oisi ystäväsi,
kun pilvet kylvää lunta puistoihin
ja hämärissä istut yksinäsi.

Sen pieni liekki sätein hiljaisin
käsiisi koskee niin kuin lämmin käsi.
Se on kuin muistojesi kirkastin,
kuin valonhauras toive elämäsi.

Se palaa pimeyttä kirkastain
kuvana uskon, joka luottaa vain
hyvyyden kaikkivaltiaan pahan mailla.

Syys uuvuttaa voi, talvi kuolettaa -
rukous läpi usvain kohoaa,
ja toivo palaa liekin puhtaan lailla.

AARI SURAKKA

Aari Surakka kirjassa Runot 1986
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti