sunnuntai 27. toukokuuta 2018

KESÄKAUDEN ALOITUKSESTA
KEVÄTJUHLIIN

Eilen oli kylässämme kesäkauden aloituspäivä kun pitkään aikaan ei ole ollut mitään, nyt sai se makaaminen loppua ja kyläläiset liikkeelle.
Itse lupasin tehdä makkara pyttipannua ja hoitaa muutenkin ruokailun, oletin tietenkin että naisväki olisi tiskannut, mutta kun selkäni käänsin oli väki hävinnyt kuin pakokauhun vallassa.
Päivä alkoi kuin rakastamani kotimainen elokuva jossa pruuttahuoneen avain on hukassa, meidän varaston avain oli hukassa, ei ollut hukassa, on se, ei, ku ei, ei ollut siis hukassa, hauskaa, kokki kyllä jo punoitti siihen malliin että pian painekattila räjähtää jos avain ei löydy, varastossa säilytetään nimittäin kaasupulloa ja vokkipannun kaasukierukoita, no, kaikki hyvin.
Tarjolla oli Tulehmon maalaustyötä, ja tosi sitkeää ja innokasta porukkaa itse olin jo ihan uupunut tunnin aloituksesta, melkein koko Tulehmo eli tulipaikka tuli maalattua, itse autoin symbolisesti esiintymislavan raunioiden siivouksessa, lava romahti talvella lumen painosta, onneksi, saadaan ihan oikea paikkaan sopiva lava.


Romahtanut katos oli surullisen näköinen, voivoi, itse kyllä, anteeksi vaan olin vähän, en nyt iloinen, mutta en järkyttynytkään.


Ensimmäinen syöjä kyseli kuinka monelle sadalle tein sapuskaa, totuus oli kuitenkin se ettei pyttiä jäänyt kuin pari litraa, pannulla näkyy muuten Tulehmon omasta yrttimaasta ensimmäiset yrtit, lipstikka ja ruohosipulia, minttua näkyi myös, mutta ajattelin ettei syöjät ehkä ole vielä valmiit kohtaamaan minttua.

Tänään aamulla oli Nurmeksen ortodoksikirkolla aamupalvelus ja Liturgia, niiden jälkeen kevät juhla.
Ennen palveluksen alkua isännöitsijä toi minulle kirjekuoren ja ilmoitin heti jyrkästi etten huoli laskuja sunnuntaisin, ei ollut lasku, sain katsoa heti ettei tarvinnut miettiä koko palvelusta mitä asia koski.
VAU! Nurmeksen ortodoksinen  naistenpiiri antoi minulle stipendin/lahjoituksen saunan rakentamiseen, olin ihan äimänkäkenä, en kyllä ole mielestäni tehnyt mitään merkittävää, erakkolalle lahjoitus merkitsee paljon, ei pelkästään saunan saamisessa vaan kannustamisessa kiitos!
Kevätjuhlassa laulettiin ensin jo joutui armas aika joka minulle on merkinnyt aina sitä että koulu on loppu ja olen vapaa, vapaa.
Kiitin naistenpiiriä  ja eikö joku  tai kyllä tiedän kuka, ilmoitti isoisesti että sitten pitää olla naisille uudis- sauna. Ihan oikeesti miltä kuullostaisi Ylä- Karjalan kirkollisissa ilmoituksissa:
 -ERAKKOLASSA NAISTEN SAUNAILTA!
Pöydässämme oli hetken hilpeyttä, lupasin että, ehkä tee-ilta olisi sopivampi, oli mukava kevätjuhla ja meitä oli todella paljon, tarjoilut huippuluokkaa, kiitos naistenpiiriläisten.

 
 
 
 
 


 











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti