sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

MIETINTÄMYSSYNI ON RATKENNUT
Tämä kirjoitus on fiktio ja minun huumoria vai onko?

Eilen tuli ihan viimeinen niitti tuotenimien käytöstä kun Fazer muuttaa ehkä Geisha suklaan nimen, Valio poistaa Turkkilaisesta jogurtista kuvan jossa on hattu.


Tässä tulevaisuus minun kaupassani, kaikki pakkaukset ovat valkoisia (anteeksi) sisällön tekstiväri on vielä hakusessa, valitsin tähän tämän värin.
Idean sain tähän kun muutama vuosi sitten EU- tukiruokapakkaukset oli värittömiä, miksei kaikki voisi olla?


Tässä lihaosaston ovet peitettyinä ja käytöstä pitää ehdottomasti poistaa nimitys pitkä riisi, joku lyhyt kasvuinen voi ahdistua , samoin Domino keksi, hyvä'nen aika sehän on pelin nimi, peliriippuvainen voi myös ahdistua, itse käytän jalkarasvaa nimeltä Hevi, en siedä hevimusiikkia joten olen työläästi joutunut teipillä peittämään nimen etten ahdistuisi.
Nyt vasta olen herännyt todellisuuteen, voinko ostaa enää mitään nimettyjä tuotteita vai pitääkö siirtyä vain irtonaisiin juureksiin, sitäpaitsi Valion jogurttipurkissa on vaaleahiuksinen kevät tyttö, mikä oikeus vain blodatuilla on olla mainostamassa kevättä, kyllä ruskea, tai punahiuksinen tai jopa violetin värinen pitää saada mainostaa kevättä, ihan jo hermostuttaa tällainen.
Ja mieti kuinka loukkaavaa on kun irtomyynnissä on munkkeja ja toisinaan jopa viisi kappaletta eurolla, sanon vaan.

torstai 4. kesäkuuta 2020

KYNNYKSEN ARVOITUS
juttu on nyt valmis
Omistan tämän kirjoituksen kaikille niille kotitarveviljelijöille jotka ovat pohtineet siirtymistä elävistä kasveista muovisiin.

MOTTO I

Minulla ei ole yhtään lehmää, silti haisen lehmän paskalta.

MOTTO II

Minulla ei ole yhtään kanaa, mutta silti haisen kananpaskalta.

MOTTO III

Minulla kasvini on sidottu maahan silti olen maantie pölyn peitossa.


E`sempre bene Il sospettare un poco, in guesto mondo.

Tässä maailmassa on aina hyvä epäillä vähän.

Cosi`fan tutte

MOZART


ALKU

Tarinani alku ja loppu on kolmen viikon kuluessa tapahtunutta. Pikkuhiljaa lumet sulivat  ja pieni kipuilu alkoi minussa, ei siis korona, vanha vaiva joka tekee ärtyisäksi ja unettomaksi, on ollut siis aikaa lukea, miettiä viljelyksiäni.
Kun istahdin ulos tuli sakke minua tervehtimään ensi kertaa talven jälkeen, mietittiin mitä tehtäisiin, sakke haki valoisan paikan ja löi itsensä maaten, toisinaan kävi kehräämässä jaloissani hyvää mieltä.


Ihanaa kesää, aurinko paahtaa, tie pölisee niin että kullankeltainen taloni ja koko kylä on verhoutunut harmaaseen mystiseen vaippaan, silmät vuotaa, kauneutta katsoessa, höpsis, tehtävä on työt.
Ihan ensiksi piti kylvää sipulit jotka olivat odottaneet jo pari viikkoa.


Sipuleita oli riittävästi, en kasvata sipuleita vaan sipulinvarsia pakkaseen ensi talveksi, kaikki muukin tähtää ensi talvea varten joita istutan.
Sipulit kasvaa traktorin lavalla jota muokkasin, lannotteita ei tarvinnut sillä samaan aikaan alkoi viljelysmaiden lannoitus ympärilläni.
Partani joka normaalisti tuoksuu lapin kairoissa virtaavien purojen ja jokien koskenkuohuilta, maustettuna vähäisellä salvialla, haisee nyt maalta jota monet taiteilijat ovat kuvanneet taiteessaan, niin minäkin, ruoka ei ilman viljelijötä onnistuisi.


Sain pussillisen pottuja, nimeltään ne on CARRERA, tiedäthän Italialaisen marmorin, maailman hienointa, nyt siis pottu, ei pitää sanoa perunoiden muodossa, nimi velvoittaa.
Täytyy korjata eli marmori on Carrara, joten potut pottuina.


Kun täytin ämpäreitä kompostista, osui lapioon joku rauta, ei hätää, usein löytyy aarteita, nyt löytyi kovin kaivattu vatkaimen vispilä, oletin että se oli pudonnut kuormasta kun olin menossa tiskihuoneeseen talvella, keväällä löytyy aina arabian posliinia, puukauhoja, ym., mutta vispilää ei löytynyt kuin nyt, kukahan sen sinne on heittänyt, en minä ainakaan, hyvä puoli oli se, että sain uuden tehokkaan vatkaimen.


Saunan ylijääneet hirrenpätkät olivat kasalla koko talven, mietin mitä niistä tekisin, tein lipstikalle ja ruohosipulille oman kehän, lipstikkaa pakastan paljon talveksi, ruohosipulia ei voi, sillä maku häviää, mutta tuoreena verratonta.
Kehikolle kaivoin syvennyksen, sidoin tolpat patenttivanne metallinauhalla, se on kätevää monessa paikassa. tolppien juureen kaivoin ojan, täytin soralla ja kattotiilien palasilla jottei luonnon kasvit lähentelisi ja olisi siisti.
Kerään kesäkukista mullat talteen kompostiin talousjätteen kanssa, sillä kompostoituminen vaatii kaksi vuotta, sain kehän melkein täyteen ja uutta multaa laitoin säkillisen.


Istuin nurkkauksessa on ollut luonnonkukkia, mutta jonain päivänä muistin, kuinka edellisessä kodisani oli näitä saniaisia talon pohjoispuolella, kerran innostuin ja vein niitä haudalle, ups, pyyhkeitä tuli, sillä saniaiset olivat levinneet koko hautarivistöön, satakuntalaiseen tapaan pääsin pälkähästä pitkillä katseilla, eihän kukaan minulle sanonut mitään, mutta hautausmaan toimistoon oli palkattava uusia puhelinvastaajia, valituksia varten.
Nyt siis Kotkansiipi saniaiset on ruodussa ja tarkkailen niitä herkeämättä.


Viime vuonna kaksi istutuslooraa oli suoraan rännin alla, siirsin ne aurinkoon, pohjalle tuli sanomalehteä sitomaan vettä, multaa säkin verran per laatikko.


Toiseen laatikkoon tuli persiljaa ja korianteria, toiseen laatikkoon pelkästään pinaattia.



AFORISMI

Työntäessäni t-paitaisen käteni kananpaskasäkkiin kyynärspäätä myöten, multasäkin sijaan, tunnen  eläväni.



Uusi viikko alkoi innolla, pienellä ärtymyksellä ja unettomuudella, kynnyksen arvoitus oli vielä kaukana, mitään outoa ei ollut vielä näkyvissä.
Esikasvatetut lehtikaalit valloitti pari kukkapurkkia, hm. katotaan ny, ei ole kyllä suosikkini ateria kuvauksissa.


Tässä ujostelee nuori Rosmariini, lempimausteeni esim. uuniperunoiden kanssa.


Tässä monivuotinen maatiaspinaatti, joka vuosi hämmästyn kun se vain lähtee kasvuun, en ole sitä käyttänyt kun en ole varmistanut, onko se ihan oikeesti syötävä.


Basilikaa menee paljon, se ei ole hyvä kuin tuoreena joten sitä pitää nauttia kesäisinä päivinä.


Kesäkurpitsat tulivat, pakastan lähes koko sadon, kesäkurpitsa sopii mihin vain. Lavalla on myös retiisejä ja yllätys, ne oli jo osa noussut pintaan, nopeaa toimintaa.


Lantut on saunan vieressä, multa oli vähissä, mutta lanttu kasvaa lähes maan päällä joten runsaasti vain lannoketta, niin eiköhän ne hermostu ja kasva kolme kiloisiksi.


Tomaatit on nyt uudessa paikassa, lanttujen vieressä, hyvin tuettuna ja verkkoon voi kiinnittä kun oksat raskaina tomaateista muuten taipuisivat alas.


Samettiruusua on lanttujen vieressä karkottamassa tuholaisia ja portaiden sivussa.


Kun oli pakko hakea multaa tomaateille, sorruin tähän pelakuuhun, se on niin nostalginen.


Orvokkeja ostin, pieniä, näitä ei voi syödä, mutta siementävät ja laatikot vain talvisuojaan ja eikun ensi kesänä on näyttävät orvokit. Multa loppui joten piti kaivaa ihan maata matoineen kaikkineen, samalla hetkellä tuotiin tavihiekoitus hiekkaa runsaasti joten tein hiekan ja mullan sekoituksen, kananpaskaa ei nyt säästellä sillä koko piha jo haisee.
Kun avasin säkin, muistin miksi en ole käyttänyt kananpaskaa, koska se tuo mieleen hautausmaat jossa on pakko lannoittaa jotta meidän kukkaset on vaan isommat kuin muiden.

Orvokkeja on tsasounan katoksessa ja lumiaidalla, lähellä omenatarhaa.


Tässä on kehäkukkaa ja ruiskaunokkeja, pohjana on vanha keittiökomposti, siirsin kompostin kasvatuslavan viereen, nyt on siistiä.


Tässä jatkokompostori jossa kasvijätteet ja vanhat mullat muhivat vuoden, kehikon tein vanhoista hirsistä ja on vain rimoilla kiinni , on helppo laskea reunat alas, yleensä istutan joka kesä kasan päälle jotain kukkia, mutta nyt ei löytynyt mitään.


Esikasvatettuja basilkoja tuli myös kahteen paikkaan.



SITAATTI

"MULTA TÄYDELLISTYY ELÄMÄN MYÖTÄ"
munkki Stefanos

Kolmas istutusviikko alkoi pahenevalla kivulla, mutta istutukset pitäää saada valmiiksi.
Aurinko hehkuttaa lämpöään ja maa pölyään, multa täydellistyy elämän myötä, on kaunista, kaunis on kaunista!,
MUTTA SITTEN, näenkö harhoja kivusta ja kuumuudesta, vesihuoneen kynnys vuotaa, ei, nyt ei ole kyseessä Donna Leonin verettömät murhajutut vaan kynnys vuotaa vettä, hermostun täysin sillä olen kokenut aiemmin putkirikon joka pisti talouteni, pihani ja kaiken muun nollille.
Kyllä, kynnys tippuu vettä, tarkistan kaivon, se on tyhjä, tarkistan avausavaimen, torvi on tyhjä ja kuiva.
Minulle tulee siis niinsanottu kunnanvesi ja kaivossa kahden metrin syvyydessä on vesimittari josta sitten putkella tulee ylös vesi ja edelleen letkulla minne tarvitsen, kaikki oli siis kuivaa.
Minulla oli luonnonvesi loppu ja oli pakko kastella kunnanvedellä, monta tuntia mietin mitä tapahtuu, oliko kyseessä IHME, tarkkailin kynnystä, vein letkulla saunalle, sisään, työhuoneeseen vettä, sillä putkityöt kestää yleensä kauan.
Astuin kynnykselle, siis mitä, saappaani vuotivat vettä, vaikka sukat oli kuivat, kertakaikkiaan mistä on kyse, seisoin kynnyksellä, ajatukseni seikkailivat vaikka missä, kunnes minua luonto armahti ja valon säde osui langan ohueen vesisuihkuun letkusta, totta, letku oli vanha ja olin monta kertaa lyhentänyt sitä ja  nyt ilollani ei ollut rajaa, hain heti parasta ilmastointiteippiä, ei se mitään vettä pitänyt, mutta hällä väliä, onnellani ei olut rajoja, siksi annoin periksi kivulle ja soitin terveysasemalle, omasta omakanta tiedoistani otin esille vanhat tiedot ja kului vain muutama tunti kun lääke oli noudettavissa apteekissa.



Ylempi kuva näyttää kuinka vain kynnys vuotaa, mutta kaikkialla muualla on kuivaa. Alakuvassa näkyy letkussa vaalea kohta jossa hiusreikä.

Nyt oli siis lähdettävä apteekkiin ja heti, en ole käynyt missään, jännitti, olin katsonut lääkkeen nimen valmiiksi ja kun hämmentyneenä katselin apteekissa pleksejä, kela- kortin lukulaitetta ja elävää ihmistä kerroin että, minulle oli tullut uusi lääke ja sen nimi on Amor, voi herran piaksut, kohosiko farmaseutin poskille herkkää punoitusta vai heijastuiko tiskillä olevien yskänrokko lääkerasioiden punainen väri, neidon poskille, lääkkeen nimi on sitten Amox sanoi hän, kiitos, mutta nyt ei ole aikaa alkaa rakennella Barbara Gartlandin rakkausromaania apteekin vaiheilta vaan oli palattava istutustöihin.

Sain kaikki istutettua, kas vain, soitettu oli kun olin päikkäreillä, minulle ei siis kannata soitella päikkärien aikaan, en vastaa, nyt soitin, kuulin että oven takana on kukka.


Oven takana oli kukka nimeltä keiju jotain, muistan kyllä, mikähän se loppuosa oli, tosi upee, nyt kaikki on istutettu ja on kylvön siunauksen aika.


Puin juhla-asun ylleni , luin kylvörukouksen alkurukouksineen ja lähdin vihmomaan pyhitetyllä vedellä istutukset.

PS: Valtimolla pyhitettyä vettä saa ort. kirkon Jumalanäiti Elävöittävä lähde kappelista, hanasta, sillä lammen vesi on siunattu



Vihmottu on ja aion nyt täysin rinnoin antautua antibioottikuurille.



Jos jaksoit lukea näin pikälle voimme kuunnella tämän.

https://www.youtube.com/watch?v=rHO9N3DFFgU

KIITOS! naapurille esikasvatetuista kasveista ja avusta!





























sunnuntai 31. toukokuuta 2020

ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ
Tänään on PYHÄN KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ eli HELLUNTAI ja
huomenna on myös ortodokseilla pyhä, sillä on PYHÄN HENGEN PÄIVÄ.

Kirkko koristellaan aina Helluntaina koivuilla kevään merkiksi ja tänään striimattu palvelus tuli Valtimolta.


Tämä kuva on vuodelta 2015


Rasimäen pyhittäjä Stefanoksen erakkolan tsasounan koivut vuonna 2020


Ja tässä ennennäkemätöntä, ei edes pappi ja kanttori vielä tiedä sillä Lea on koristellut Nurmeksen kirkon Helluntaijuhlaan ja juhlaan kuuluu pienet kukkakimput papille ja kanttorille pidettäväksi koko polvirukouspalveluksen ajan.

Pentekostarion  eli viidenkymmenen päivän jakso kirja kertoo kukista:
POLVIRUKOUSPALVELUS
Helluntaipäivän ehtoopalvelukseen varataan papistolle ja kirkkokansalle kukka- ja lehtikimppuja. Suomessa on tapana koristaa kirkkosali nuorilla koivuilla.




Koivut on näyttävästi Kunnian portin molemmin puolin ja yhdistyvät ylhäällä, kaunis asetelma tuomen kukista juhlistaa päivän ikonia eli PYHÄÄ KOLMINAISUUTTA, kiitos Lea.



lauantai 30. toukokuuta 2020

OPETUSPUHE
J
ulkaisen Nurmeksen seurakunnan papin isä Simo Haaviston opetuspuheen hänen luvallaan.










torstai 28. toukokuuta 2020

TUHOUTUNUT
A
amulla ikkunasta katsoen näytti taivas kirkkaalta, jo illalla satoi keveysti, odotetusti, kun avasin ulko-oven se iski heti, lietelanta, eli tänään on sisätyöpäivä, onneksi tiepöly on hetkeksi sitoutunut sillä valtava pöly leijuu kun traktorit liikkuvat, tien huoltajat käyvät kyllä kastellen sitomassa pölyä urea liuoksella, kun vain joku pyytää, mutta kukaan ei jaksa soitella vaan kärsimme, no joka tapauksessa pestyt matot saavat olla nyt viikkoja ulkona, että haju häipyy matoista, sillä haju tarttuu tiukasti kaikkeen.
Muistan kun eka vuonna muutettuani tänne lähdin aamulla kylille, oli kuuma aurinkoinen päivä, kun tulin takaisin iski lietelannan haju niin että meinasi taju lähteä, auton tuuletus oli vielä päällä ja tosissani luulin etten selviä kotiin, asiaa ei kannata vähätellä sillä me kaikki käsittelemme hajuja, tuoksuja erilailla, nykyään ei litelannan haju ole minulle ongelma kun tiedän mikä se on ja ettei kestä koko vuotta.

Mutta toiseen asiaan, tsasounan katoksessa on ollut -KRISTUS TOTINEN VIINIPUU ikoni, tiesin ihan alusta alkaen että ikoni pitäisi suojata.


Ikoni on pienikokoinen ja sen alapuolella on tyylitelty viiniköynnös jonka kyläsepän kanssa yhdessä teimme.


Luulin että ikoni olisi suojassa, mutta ei, linnut pääsee mihin vain haluavat, myöskin siis istumaan ikonin päälle.


Kerran aiemmin puhdistin ikonin, mutta nyt on niin tuhoutunut että ikoni pitää hävittää, siunattu ikoni hävitetään aina polttamalla.


Viinipuun edessä minulla on ollut joka vuosi tomaatteja kasvamassa, nyt kun on aikaa ajatella, mietin kuinka musta muovinen rakennussaavi ei sovi tuohon, kun penkitkin maalaan uudelleen, eli tein lakun pätkistä laatikon ja istutin siihen mustaviinimarja pensaan ja tomaatit siirtyvät saunan seinustalle aurinkoon. Mustaviinimarjasta tulee mukavasti köynnös vuosien mittaan, ikonin maalaan ensi talvena uudelleen ja uusi ikoni laitetaan lasilaatikkoon kuten muutkin ulkoikonit.




perjantai 22. toukokuuta 2020

OHI ON
Jokainen tv-sarja, elokuva ei ole mitään jos ei nyt tämän hetken muodin mukaisesti sisällä useita ottoja Shakespearen näytelmistä, siis, tunnen paremmin nimellä Seikspiiri, nyt siis ensimmäisten joukossa löytyy myös blogistani.


Mietin monta päivää onko minulla mitään Seikspiirin tuotantoa, on, näytelmä -Loppiaisaatto, kirjaseni on vuodelta 1919 ja on P. Cajanderin suomennos, joskin toinen painos johon on kieltä uudistettu, ihan turhaan, esim. sydämmeni, on otettu toinen ämmä pois, nykyään jos vähänkin lukee lehtiä niin huomaa että sydämmeen sopii kaksikin enmää.

Joka tapauksessa näytelmä on runomuotoinen vuorosanoittain, tosi hankalaa kun henkilöt on lyhennetty kuten joku on Vio, joku Hert, niin, kukahan puhuu.
Näytelmä ei sovi bloginiini kielen käytön suhteen enkä voi lainata kuin lopun:

Nar. laulaa, kuka lienee.

Jo kauan on maailma mennyt menoaan
Satehessa ja tuulessa, hei,
ja näytelmän on loppu, ja hyvästi nyt vaan;
Näin huvitamme teitä jokka päivä.


VAPAUTUS
No niin, nyt blogi on ykköslaatua rihkamien joukossa.
Asiani kuitenkin oli kun viime viikolla hallitus antoi korona tiedoituksen,- Hallitus vapauttaa yli -70 vuotiaat, kloks, radio kiinni, tv sammuksiin, nuttu päälle, rollaattorista pölyt, ei mitään pyyhitä nyt on kiire,
kylässämme alkoi autojen kelkkojen, rollaattorien, sähköpolkulautojen rynnistys, ovikellot pirisi, puhelimet pärähtelivät, joo me ollaan oven takana, onko kahvi kuumaa, miitä?, entä turvavälit??, onhan pöytä välissä,
EI, nyt kyllä menkää kotiinne, mistä nyt tuollaista olette saaneet päähänne?, radiossa sanottiin että hallitus vapauttaa eläkeläiset, jus joo, sanoivat  -EHKÄ ENSI KUUSSA! olisitte kuunnelleet loppuun.
Sama jatkui koko päivän, kun soittelin tutuille, nenääni tulvi juhlamokan tuoksu, täydellä hinnalla ostettu ja kova pulina taustalla, - ni, teillä on vieraita, vai? joo, ei meillä kellään ole koronaa.
Vertauskuvallisesti vedin puhelimen töpselin seinästä ja rauhoituin Anni Polvan seurassa joka ei nyt antanut vinkkiä mihinkään rauhoittavaan, sillä Anni on naisten vastine miesten mituu kampanjalle, voi meitä mies parkoja.
Kuitenkin, olen ahdistunut, tunnen itseni herkäksi liköörikonvehdiksi ja muut jakoavaimiksi jotka leuat ammollaan kailottavat ja työntävät korona pilveä


OHI ON!
Ohi on juhlat, eilen oli Helatorstai, Helatorstai aattona oli pääsiäiskauden päätös, onneksi, en olisi enää jaksanut syödä pashaa ja kulitsaa, Helatorstai on siis Herran taivaaseenastumisen juhla.
Ja kuten sopii juhlan henkeen oli minunkin lähdettävä esikaupunkimme kaupalliseen keskukseen asioille jossa en ole käynyt kahteen kuukauteen, en tietenkään kauppaan.
Minun eräs ystäväni ei tee mitään viikolla, mutta kun tulee pyhä, auta armias sitä energiaa joka menee ohi vain tekemällä kaikki työt, jos vahingossa soitan on just nyt niin kiire ettei ehdi jutella ja mitä ihmettä, multakuormaa ei saa pyhänä, ja roskia ei haeta, on se kumma, ei kannata hänelle puhua pyhästä ja sen pyhittämisestä olemalla tekemättä mitään, hän ei kuitenkaan ole ateisti.
Nyt siis tunnustan, eilen lähdin liikkeelle, se vaati kyllä voimia, oli hermostuttava tunne, enhän ollut nähnyt ketään pariin kuukauteen,.
Hain polttoainetta, huoltoasema oli kiinni, tai, luulen oli niin pimeän näköinen, jotain lappuja ikkunat täynnä, ajoin edelleen kaupan ohi, piha täynnä autoja, ei ne hylätyiltä näyttäneet, mutta ihmisiä ei ollut missään, ei kai ne kaupassa ja koko perhe, ei tietenkään, eihän ne olisi mahtunut sinne kun pitää huomioida turvallisuusväli, ei kyllä olisi tullut mieleenikään mennä kauppaan.
Olin onnellinen liköörikonvehti kun pääsin kotiin. Pysykää kotonanne!

JUHLAKAUSI
Tämän kevään paastonaika ja juhlakausi ovat olleet todella, mieleen painuvia, kuitenkin nykytekniikan kautta olen saanut viettää kaikki juhlaan liittyvät asiat, kiitos Nurmeksen seurakunnan isä Simolle ja kanttori Tiinalle, olette tehneet lähetyksistä elämäniloisia.


TROPARI

Eilen minut sinun kanssasi haudattiin, oi Kristus;
tänään minut herätettiin kuolleista Sinun, Ylösnousseen kanssa;
eilen minut kanssasi ristiinnaulittiin, nyt Sinä itse,
Vapahtaja, saata minut valtakuntasi kunniaan!













keskiviikko 13. toukokuuta 2020

LUNTAAAAAAAAAAAAAA
Maanantaina aamulla sateli hiljalleen lunta, sitten ehkä vähän runsaammin, illalla kun katsoin ulos en nähnyt mitään sillä lunta tuli vaakatasossa metrin kinoksina.


Ei nyt kyllä, kyllä, kyllä, pian soitan johonkin hälytysnumeroon, tehkää nyt jotain, voisi vähän ajatella, pian on lakkiaiset ja miten ne valkolakit näkyy kun nyt kaikkien pitää olla ulkona yhdessä vaikka ei muuten oltaisikaan,
ja on toi valkolakki niin epätasaarvoista, miksi se pitää olla just valkoinen, jos olisin sellaisen saanut olisin halunnut skottiruutuisen jonka pieni harmaapäinen skottimummu olisi käsin kutoen ommellut, nauttien välillä skottilaista kanasallisjuomaa ja ihan välillä jopa nousten seisomaan laulanut hempeitä runolauluja, värit olisi saanut päättää ihan mielialan mukaan, pääasia olisi ollut ruudut,vau, se olisi ollut mahtavaa.


Ja mitä tuumaa työhuoneeni matot jotka ovat punaisessa palovesitynnyrissä likoamassa mäntysuopa vedessä kun ajattelin, että tulee kesä, olkoot siellä.


Jäätäviä jääpuikkoja roikkui joka kohdassa missä vain oli mahdollista.


Tässä viimeinen jääkuva tältä kesältä, lupaan.

Ja nyt, aurinko paistaa, lumet hävinneet, voikukat kukkii, kaikki on taas loistavasti.











tiistai 12. toukokuuta 2020

ERAKKOLAN KESÄVIIKKO ON PERUUTETTU
T
äytyy toistaa tätä nyt useammin koska kesäohjelma on tehty tammikuussa ja on ollut jo eri kalentereissa ja menovinkeissä.

Erakkolan kesäviikko, siihen liittyvä Maitohuoneen PISTOJA näyttely on peruutettu.
Erakkola ei ota myöskään vastaan yksittäisiä vierailijoita, eli suljettu mikä suljettu,piste.

Ainoastaan Ekumeenisen patriarkan siunaamaa päivää luonnon puolesta ehkä vietetään jotenkin, päivät on 31.8-1.9.2020

Tässä rukous jota voi päivittäin liittää muitten rukousten yhteyteen:


RUKOUS TARTUNTATAUDISTA VAPAUTUMISEKSI

Rukoilkaamme Herraa!

Herra armahda!
Herra armahda!
Herra armahda!

Herra, meidän Jumalamme, joka olet armosta rikas ja viisaalla kaitselmuksellasi hallitset elämäämme, kuule rukouksemme, ota vastaan katumuksemme syntiemme tähden, pysäytä taruntatauti, niin kuin kerran lopetit rangaistuksena asettamasi taudin kuningas Daavidin (1) aikana.

Sinä, joka olet sielujemme ja ruumiimme lääkäri, annat parannuksen sairaille nostamalla heidät sairasvuoteiltaan, jotta he voivat ylistää Sinua, armollista Vapahtajaamme, suojele terveitä kaikilta sairauksilta.

Siunaa, Herra, ja vahvista sekä suojaa armossasi kaikkia niitä, jotka harjoittavat hyväntekeväisyyttä ja hoitavat sairaita kotonaan, laitoksissa tai sairaaloissa.

Poista, oi Herra, kaikki sairaudet ja kärsimykset ihmisten keskuudesta ja opeta meitä arvostamaan elämää ja terveyttä lahjoinasi.

Auta, Herra, meitä kunnioittamaan,luottamaan ja tukemaan päättäjiä, jotka puolestamme tekevät päätöksiä voittaaksemme meitä uhkaavan tartuntataudin.

Anna meille rauhasi, oi Herra, ja täytä sydämemme järkkymättömällä uskolla suojeluusi, sekä toivolla tukeesi ja rakkaudella Sinua ja lähimmäisiämme kohtaan.


Sillä Sinun käsissäsi, oi Herra, on meidän armahtaminen ja pelastaminen, ja siksi me kunniaa ja kiitosta kannamme Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.



(1)
Toinen Samuelin kirja 24