keskiviikko 24. helmikuuta 2021

KYNTTILÄ

TUOHUSPÄIVÄ
E
ilen aurinko nousi värikkäänä ja toi mukanaan pikkuisia tuulia, pakkasta oli miinus seitsämäntoista astetta ja sisällä neljätoista astetta plussaa.




 









Kun sain uuneihin valkeat oli lämpötila laskenut niin että oli tehtävä jotain, kun katsoin ulos itse päätuuli oli paikalla ja tuprutti lunta vaakatasossa, nyt jos koskaan oli kaivettava romminassakka ja etelänhedelmät esiin, samoin kuin lammasvilla paita Veikko Huovisen " Hamsterit" kirjan ohjeiden mukaan, valitettavasti en löytänyt romminassakkaa mistään enkä etelän hedelmiä joten oli tehtävä tuohuksia lämpimikseni.





















Kerään aina tuohuksien pätkät talteen ja kaikki mehiläisvaha jämät, ne ensin sulatan kattilassa, langat ja roskat laskeutuu pohjaan joten niistä ei ole harmia.






















Minulla on korkea teräskannu johon tulee alle kuumaa vettä ja merkkaan vesirajan, kaadan sulaneen vahan kannuun varovasti siivilän läpi ja valaminen voi alkaa, kiinnitän sydänlangat grillitikkuihin, kastan vahaan ja hanskat kädessä muotoilen langan suoraksi. Nopeaa kastamista tehdään niin kauan kun tuohus on halutun paksuinen, olkapäät on lujilla liikkeen takia, sillä muutamalla kastamisella ei tuohus synny.






















Tuohukset on valmiita, tein myös punaisia, koska materiaalia oli, saivat rauhassa jäähtyä ennen viimeistelyä.























Tässä tuohukset valmiina, riittävät pitkäksi aikaa, lyhennän sydän langan ja alapäästä leikkaan tasaiseksi.




















Kun etelän hedelmiä ei ollut, nautin oman omenatarhan omenahilloa paastopullan kanssa päiväkahvilla ja iloksemme kuva omenapuun kukista joita odotan ja luulen monen muun odottavan.























lauantai 20. helmikuuta 2021

PRITKUTTELUA

MIELESTÄNI

Lunta on pritkutellut monta päivää, antais tulla kaikki kerralla, koko ajan on tunne kuin harmaakaihdin olisi iskenyt kun katsoo ulos, tänään oli pakko lähteä välillä kolaamaan, aamulla oli jo valoisaa joten nyt huomasin että talvisaappaani takasauma oli neulottu niin huonosti että oli ratkennut, ei se mitään, syksyllä ostin uuden erän ilmastointiteippiä, vähän leveämpää, homma hoitui, ei enää falskaa saapas.




 









Saapas on tyylikäs, pitää vähän vielä muotoilla kun on paremmin aikaa.


Me miehet  testi

Testaa itsesi, oletko sopiva elämään tällaisissa karuissa oloissa:

- Löydätkö helposti lumeen pudonneen puhelimesi?

- Onko lumi kaunista?

- Erotatko metsäjäniksen mistä tahansa?

- Onko  nelipyöräisellä pahvilaatikolla nimi?

- Onko koivulla virkaa?

- Haluatko lisää lunta?









- Onko kuvassa varttumassa oleva omenpuu?

- Pidätkö jääpaloista?

- Haittaako sinua jos katto on notkolla?


Tässä kysymykset, jos yhteenkään vastasit -kyllä, voin onnitella sinua, et sovi tänne vaan olet täydellinen kaupunkihemmo, kadehdittava, pysy siellä! 



Tässä vielä muutama upea lumikuva.























































keskiviikko 17. helmikuuta 2021

KORONAA

JA KAALIA

Eilen 16.2 2021 julkaistiin Ylä-Karjala lehdessä lukija palstalla mietteeni koronarokotukseen ilmottautumiseen, kun kuitenkaan lehti, (en kyllä kysynyt ),  tuskin olisi julkaissut päivittäiseen rukouselämään liittyvää rukousta , julkaisen lehtikommentin ja rukouksen tässä.

















LUKIJALTA

KORONAROKOTUS

Torstaina oli Ylä-Karjala lehdessä ilmoitus, missä ohjeet koronarokotukseen osallistumisesta. Oli puhelinnumero, mietin, on varmaan ihan tukossa joten virkeänä vanhuksena tein ilmottautumisen tietokoneella.

Mahtavaa käyttää tietokonetta, tein pari kertaa uudelleen kun en löytänyt koronaa enkä Valtimoa, olin hyvin rauhallinen, voisin joka tapauksessa pyytää jotain nuorempaa tekemään ilmottautumisen, ihmettelin että aikoja oli paljon ja valittavissa haluaako tunnin rupattelun vai ihan nopeasti pois.

Näpyttelin, tosta, tosta noin, puhelin ja sähköposti osoite tulikin heti, he tunnistivat minut, tunsin suurta lämpöä, olin joku, en hylättynä lumessa, no, kuitenkin, valitsin ajan terveysasemalle sillä en tiedä missä on joku Riveria tai joku koulu, olen siis muuttanut tänne, kaikki hyvin ja kone ilmoitti hyväksyneensä ajanvaraukseni. Olin ylpeä , kuulin tarinoita epäonnistumisista, mutta minä, heti onnistuin.

Tulostin ajan ja siksi että varausnumero sarja sisälsi niin paljon kaikkia numeroita, kirjaimia, isolla, pienellä ja lihavoitettuna.

Ihmettelin, olinko tosissaan osannut tehdä ilmottautumisen ja vielä niin että minut oli hyväksytty.

Tuli seuraava päivä, puhelin soi, vastaanko? Oli outo numero, vastasin, sain tietää että olin ilmoittautunut johonkin koululaisten DJ juontajaksi, onneksi soittaja oli huomannut asian ja poisti minut listalta ja etten sitten turhaan tulisi käymään, suuri kiitos sinulle joka olit valpas, oli kuulemma muutkin halunneet tulla.

Siis SIUN SOTE, hävetkää, teillä on ollut aikaa luoda vaikka uusi sivu pelkästään rokotukseen ilmottautumiseen, nyt sivulla voi ilmottautua vaikka mihin äitiysneuvolasta matokutomiseen, korjatkaa äkkiä sivu, vähän vielä naurattaa kun ensinnä on 70 vuotiaista ylöspäin, meitä arvostetaan, mutta nyt sanon julkisesti, meistä aika harva osaa hoitaa lähinnä vain pankkiasiat koneella joten miettikää asiaa, ja miettikää sitä kuinka paljon turhaa työtä aiheutuu kun joudutaan oikomaan väärin tehtyjä ilmottautumisia.

Munkki Stefanos













RUKOUS TARTUNTATAUDISTA VAPAUTUMISEKSI

Rukoilkaamme Herraa!

Herra armahda!

Herra armahda!

Herra armahda!


Herra, meidän Jumalamme, joka olet armosta rikas ja viisaalla kaitselmuksellasi hallitset elämäämme, kuule rukouksemme, ota vastaan katumuksemme syntiemme tähden, pysäytä taruntatauti, niin kuin kerran lopetit rangaistuksena asettamasi taudin kuningas Daavidin aikana.

Sinä, joka olet sielumme ja ruumiimme lääkäri, annat parannuksen sairaille nostamalla heidät sairasvuoteiltaan, jotta he voivat ylistää Sinua, armollista Vapahtajaamme, Valtias armahda meitä ja suojele terveitä kaikkialla tartuntataudilta.

Siunaa, Herra, ja vahvista sekä suojaa armossasi kaikkia niitä, jotka harjoittavat hyväntekeväisyyttä ja hoitavat sairaita kotonaan, laitoksissa tai sairaaloissa.

Poista, oi Herra, kaikki sairaudet ja kärsimykset ihmisten keskuudesta ja opeta meitä arvostamaan elämää ja terveyttä lahjoinasi.

Auta, Herra, meitä kunnioittamaan,luottamaan ja tukemaan päättäjiä, jotka puolestamme tekevät päätöksiä voittaaksemme meitä uhkaavan tartuntataudin.

Anna meille rauhasi, oi Herra, ja täytä sydämemme järkkymättömällä uskolla suojeluusi, sekä toivolla tukeesi ja rakkaudella Sinua ja lähimmäisiämme kohtaan.

Sillä Sinun käsissäsi, oi Herra, on meidän armahtaminen ja pelastaminen, ja siksi me kunniaa ja kiitosta kannamme Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.



JA VÄHÄN KAALISTA











Eilen aamulla olin ylen hämmästynyt ja iloinen, kaalini oli syöty, kasvatin koko kesän kaaleja koristeeksi, ne on syötäviä, mutta ensi kokemuksen jälkeen poistin ne ruokavaliostani, pitäen niitä vain koristeena, syksyllä en raaskinut niitä leikata ja jäätyivät, sulivat, jäätyivät ja pysyivät ihan saman näköisinä, eilen ne oli siis syöty, mahtavaa, rusakoita joita täällä näkyy on uskaltautunut pihaan asti ja nauttinut paaston ajan "herkkuja", ainoa huono puoli on kaalien syömisessä kun rakkaani vilistelevät pitkin vaaroja ja päräyttelevät, tietävät metsästäjät missä mennään, luulen nimittäin että rakkaimpani eivät ole tottuneet näin hienostuneisiin kaaleihin. 

Kunhan kevät taas koittaa taimia saa ilmestyä iloksemme, tämä oli siis vihje.







 

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

SUURI PAASTO ALKAA

 ILOLLA

Huomenna on jälleen käsillä suuren paaston tie.

















Paaston alkuun kuuluu anteeksipyyntö:

"Anna anteeksi!

Jumala antaa anteeksi, anna sinäkin anteeksi minulle.

Jumala antakoon anteeksi meille.


Matteus 6

»Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 

Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

HYVÄÄ NELIKYMMEN PÄIVÄISTÄ PAASTOA SINULLE!



keskiviikko 3. helmikuuta 2021

SÄHKÖSTÄ

MANUAALISUUTEEN ENSIN

Tammikuu meni ihan hyvin, joskin huomasin viitteitä muutoksista taloudessani vuoden alkaessa, alkoi niinsanotut pienkoneiden vaihtovuosi.

Ensinnä ihan vähän isolla varpaalla laitoin jatkojohdon päälle, tiedäthän sellaisen missä on kytkin, no, ei mitään, ihan vähän horjahdin ja astuin kevyesti katkaisimen joka naksahti, joo, ei se mitään, ei se niin häävi ollutkaan.

Tsaounan led- valoista yksi aloitti oman sou esityksen ja väsyneenä ihan oikeesti sammui, luulin että ne lamput on ikuisia, valaisimeen ei voi vaihtaa lamppua vaan koko valaisin on heitettävä kierrätykseen.

Viime viikolla leivänpaahdin kyllästyi kullankeltaisiin leipiin ja poltti leivät karrelle, savua olis voinut jakaa muillekin, ikkunat auki, tuuletusta, paahdin ei toimi, loppu mikä loppu, harmi etten ole naimissa, sillä silloin olisi kaapit täynnä leivänpaahtimia ja silitysrautoja joita kyläkauppa aina viisaasti tilasi etukäteen kun sai vihiä tulevista häistä. Siis ei oo tilalle toista, paaston ainoa ilo on aamulla paahteinen leipä, no ei se mitään, pitää kilvoitella.

Mikroaaltouunini on viime vuosisadalta ja jotenkin minusta se säteilee, pimeässä keittön mikroa lähellä olevat pinnat  jotenkin heijatelevat valoa, ehkä valo on yövaloa., nyt ongelma on jos ostan uuden en halua että siinä on maailmankello, televisio, humpparadio ja missään nimessä se ei saa puhua ja kysyä aina- oletko varma?, - ehkä vähän kevyempää! ja valtavia piippauksia päälle, EI, haluan mikron joka lempeästi hyräilee kun sulatan karjalanpiirakoita munavoilla.

Vähän oli hiljaista sillä kymmenen vuoden käyttöiällä tuli palovaroittimet ja häkävaroittimet tiensä päähän, niihin ei voi vaihtaa paristoja, jees, ostetaan kun ehditään, onneksi oli ylimääräisiä.

Eilen vaakani ilmoitteli ettei jaksa enää, siihen kuuluu sellainen paristo jota saa vain ilmeisesti Tukholmasta, en olisi tietenkään heti huomannut mutta kun paino oli runsaasti alle sadan niin pohdin hetken, mikä minulla on, yön aikana hävinnyt painoa, onko joku muuntotauti, ei se oli paristo, kokeilin vanhaa konstia kuten tietokoneeni kanssa, otin pariston pois ja taas pelittää hetken.

Jääkaappini ei ole ollut enää vuosiin päällä, en tiedä toimiiko, tai toimii, sillä kaappini toimii kuivaaine varastona, se on kätevä, näin viime vuonna ison uuden jääkaapin jossa puolet oli juomahyllyjä ja muut hyllyt niin kapeita ettei niihin mahdu edes kunnon voipaketti, valoa kyllä oli, ihmettelen, eikö enää muuta kuin juodaan kylmiä juomia, ei väliä, en huolisi sellaista.











Olen pikkuhiljaa ajatellut etten ostaisi uusia vaan manuaalisesti yrittäisin pärjätä kuten ennenkin tässä talossa jossa esim. yläkerrassa on yksi pistorasia kahdelle huoneelle.

Eilen luin sähkölaitoksen jutun lehdestä, kaikki on kaunista, kaikki on hyvin, me olemme kuluttajan puolella. Viime kesänä oli seitsämän päivän sähkökatko, pakastimet sulivat, tein vakuutusyhtiöön tilauksen rahasta ja kun olin lähettänyt sen luin ehdot, omavastuu on 150 euroa, mietin miten kasvissyöjänä olisin saanut lantuille, porkkanoille hintaa yli summan, olisi pitänyt olla hillaa, suomuuraimia, idänmailta vain minulle tuotuja maatiaiskasveja, ym. ei peruutin anomukseni ja mietin kuinka vanhanaikainen systeemi on, sähkölaitoksella on käyttötakuu, mitä se takaa, minulle ei mitään, jos olisi reilu korvaus esim. 150€ per pakastin sisällöstä riippumatta, silloin tuntisin että sähkölaitos pitää minusta, Pohjois-Karjan sähköllä on viidenneksi korkeimmat sähkönsiirto hinnat, totta, uuttakin luodaan, mutta jos turvaetäisyys johdoista puihin ihan maallikonkin silmällä näyttää vähäiseltä, niin miltä se näyttää tuulen mielestä, lähinnä naurettavalta ja taas vaellamme pimeydessä, itse ostin agregaatin, toivon ettei tule tarvetta, sillä en osaa käyttää sitä.